Pk-sektorin yrityksistä jopa 15 prosenttia on edelleen vaarassa ajautua konkurssiin, ilmenee Taloushallintoliiton toistamasta kyselytutkimuksesta kirjanpitäjille. Pk-yritysten kirjanpitodatan analysointi vahvistaa kyselytutkimuksen havainnot ja johtopäätökset.
Taloushallintoliiton toistamaan kyselytutkimukseen vastasi tällä kertaa yli 600 kirjanpitäjää, joista suurin osa työskentelee tilitoimistoissa ja taloushallinnon palvelukeskuksissa. Yhdellä kirjanpitäjällä on toimialalla keskimäärin 20–30 asiakasyritystä, joten kyselytutkimus kattaa noin 15 000 pk-yritystä.
Yli neljäsosa pk-sektorin yrityksistä on edelleen vakavassa taloudellisessa tilanteessa. Tilanne on parantunut huhtikuusta, jolloin joka kolmas pk-yritys oli vaikeuksissa kirjanpitäjien arvion mukaan. Konkurssivaarassa on tällä hetkellä edelleen 15 % yrityksistä, luvussa on laskua vain muutama prosentti huhtikuusta.
Yritysten kyky hoitaa laskunsa ajallaan on huonontunut ja alkaa säteillä läpi eri toimialoille
”Matkailu- ja ravintolapalveluiden alalla maksuviiveet ovat kasvaneet 164 % ja kaupan alalla 112 %. Kansantalouden kannalta merkittävä työllistäjä, teollisuussektori alihankintaketjuineen on alkanut kärsimään maksuviiveistä, joiden osuus on kasvanut 40 % verrattuna vuodentakaiseen”, kertoo Niklas Sonkin, Accountor Holding Oy:n toimitusjohtaja.
Tukitoimet ja sopeuttaminen pitävät yrityksiä vielä pystyssä, mutta ne eivät enää työllistä
Kyselytutkimuksen perusteella noin 40 prosenttia yrityksistä on jo hakenut tai hakee tarjolla olevia avustuksia ja lainoja. Luvussa ei ole muutoksia huhtikuun tilanteeseen verrattuna.
”Kirjanpitoasiakkaidemme talousdatan perusteella pk-yritysten kassavarat ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla, mikä kertoo yritysten kyvystä mukautua vallitsevaan tilanteeseen. Yritykset ovat keskimäärin onnistuneet mukauttamaan toimintaansa lomautusten, maksujärjestelyjen ja tukien avulla”, kertoo Otto-Pekka Huhtala, Talenom Oyj:n toimitusjohtaja.
Yli 60 prosenttia kirjanpitäjistä arvioi, etteivät julkishallinnon tukitoimet yksinyrittäjille tai pienille yrityksille ole vieläkään riittäviä.
”Talouden aktiviteettia hyvin kuvaava maksettujen palkkojen määrä oli pk-sektorilla huhtikuussa noin 12 % normaalia alempana. Toukokuussa näyttää tulevan vielä pientä lisälaskua. Isoissa, yli 500 henkeä työllistävissä yhtiöissä ei vastaavaa pudotusta vielä ole tapahtunut. Kaikki tuntuvat olevan hyvin varovaisia ja varautuvan tilanteen heikkenemiseen edelleen”, kertoo Administer Oy:n toimitusjohtaja Peter Aho.
”Pahiten kriisistä kärsineellä matkailu- ja ravintola-alalla työtuntien määrä on pudonnut 95 % ja laskutusta eniten menettäneellä kaupan alalla työllisyys on tippunut 84 % kriisiä edeltävästä ajasta,” Sonkin toteaa.
Luottamuksen nopea palauttaminen on nyt tärkeintä
Kyselyn perusteella kaksi kolmesta kirjanpitäjästä arvioi, että rajoitusten asteittainen purkaminen on paras tie päästä ulos nykytilanteesta. Noin 40 prosenttia kirjanpitäjistä arvioi, että koronarajoitusten purkaminen on silti liian hidasta konkurssien välttämiseksi kokonaan.
”Nyt on erityisen tärkeää päästä palaamaan mahdollisimman pian normaaliin ja saada kulutus käyntiin. Liiketoimintojen avaaminen on ainut pelastus yrityksille ja työpaikoille,” Huhtala sanoo.
Sonkin on samaa mieltä. ”Tilastojen valossa pienimmät yritykset ovat kärsineet eniten. Tämän sektorin suoraan työllistävä vaikutus koskee lähes 300 000 työntekijää. Toivomme päättäjiltä pikaisia toimia, joilla pitkän aikavälin luottamus palautetaan.”
”Luottamuksen palauttaminen on nyt tärkeintä. Epävarmuutta ei saa lietsoa, yksinkertaisia ja pieniä asioita vatuloida tai antaa vääriä signaaleja. Päättäjien pitää rohkeasti purkaa rajoituksia ja siten rakentaa pohjaa luottamuksen palaamiselle”, Taloushallintoliiton Antti Soro vaatii.
Lähde: MyNewsDesk