Tilisäästöt, luottokortti, käteiskassa, sijoitukset, asunto. Suomalaiset rakentavat taloutensa puskurit monesta eri palikasta.
LähiTapiola Henkiyhtiön teettämän Me suomalaiset säästäjinä ja sijoittajina – kyselytutkimuksen mukaan yli puolet tuhannesta vastaajasta sanoo varautuneensa yllättäviin menoeriin ja tulevaisuuden rahatarpeisiin. Joka kolmas kertoo, ettei varaudu mitenkään.
– Selvityksemme mukaan kolmanneksen mielestä riittävä varakassa elämän yllättäviin tilanteisiin on kuuden kuukauden menoja vastaava summa. Joka kuudes pitää kuukauden menoihin varautumista riittävänä. Puskurin riittävä koko on kuitenkin säästäjästä kiinni. Puskurin kokoa voi hahmottaa myös palkan kautta. Esimerkiksi parin kolmen kuukauden nettopalkan suuruinen puskuri voi olla monelle riittävä, LähiTapiola Henkiyhtiön asiantuntija Santtu Tolonen kertoo.
Suomalaisilla on keskimäärin kaksi talouden puskuria yllättäviä menoeriä varten. Noin puolella kyselyn vastanneista kahden talouspuskurin talouksista rakentaa puskurin rungon tilisäästöistä. Mutta toisin kuin yleinen mielikuva suomalaisten vähäisestä sijoittamisesta antaisi olettaa, puskurin toinen osa kasataankin hieman useammin sijoituksista kuin esimerkiksi käteiskassasta.
Vaikka luottokortteja on monella suomalaisella, tilisäästöt ja luottokortti ovat vasta kolmanneksi yleisin yhdistelmä kahden puskurin talouksissa.
Sijoituksia on suhteellisesti eniten 25-34 -vuotiailla miehillä. Enemmän kuin kahdella viidestä ikäryhmän miehellä on sijoituksia. Myös saman ikäryhmän naiset ovat muita innokkaampia sijoittajia. 25-34 -vuotiailla naisille sijoituksia on vähemmän kuin joka kolmannella.
Alle kolmannes jättäytyy yhden varaan
Lapsiperheissä vastuuta joudutaan ottamaan useammasta henkilöstä ja se näkyy myös puskurien määrässä. Kahden aikuisen ja vähintään yhden lapsen perheissä puskureita on keskimäärin kolme.
Kyselyn mukaan 28 prosenttia vastanneista kertoi, että heillä on vain yksi talouden puskuri. Eniten heittäydytään tilisäästöjen tai käteisen varaan. Yhden kortin varaan jättäytyminen on yleisempää yksinhuoltajien ja puolison kanssa kahden asuvien keskuudessa kuin muilla.
– On tärkeää, että ihmiset varautuvat taloudellisesti erilaisiin yllättäviin tilanteisiin. Puskureita ei kuitenkaan kannata mieltää vain yhtenä kokonaisuutena vaan puskureita kannattaa olla useampaan tarkoitukseen. Lyhytaikaisia ja nopeita tilanteita varten kannattaa rahat laittaa kohteeseen, josta ne ovat nopeasti muunnettavissa käteiseksi rahaksi. Rahojen käyttötarkoitusta voidaan joutua odottamaan vuosiakin, siksi on tärkeää pitää huolta siitä, että inflaatio ei nakerra säästöjen ostovoimaa, Tolonen neuvoo.
– Pitkän aikavälin varautumista varten, kuten esimerkiksi eläkeikää varten rahat kannattaa sijoittaa hajauttaen oman riskinsietokyvyn mukaisesti.
Alle joka viides kyselyyn vastannut sanoi, ettei heillä ole säästöjä ollenkaan. Naisista noin joka viides ja miehistä joka kuudes ilmoitti olevansa vailla säästöjä. Suhteellisesti eniten säästöittä eläviä oli 18-24 –vuotiaissa miehissä ja 50-65 –vuotiaissa naisissa.
Korkoedusta puskuriksi
LähiTapiola lanseerasi vastikään asiakkailleen Korkoedun. Sen avulla he voivat kerryttää itselleen 5 000 euron talouden puskurin, joka on mitoitettu vastaamaan keskimääräisen suomalaisen kahden kuukauden nettotuloja.
-Korkoedun tehtävänä on tuoda turvallisuutta yllättävien tilanteiden varalle, mutta myös tarjota kilpailukykyistä tuottoa ennakoitavalla ja vähäisellä riskillä. Asiakashyvitys vahvistetaan vuodeksi kerrallaan, jolloin asiakas tietää jo etukäteen kuinka paljon tuottoa hän saa tulevalle vuodelle. Ensi vuodelle vahvistettu tuotto kulujen jälkeen on yksi prosentti.
Säästämisen voi aloittaa pienellä kuukausisummalla tai isommalla kertasummalla. Säästöt ovat tarpeen tullen milloin tahansa nostettavissa ja vuodessa voi tehdä kaksi nostoa täysin ilman kuluja. Korkoedun saa käyttöönsä uuden LähiTapiola Elämänturva-mobiilisovelluksen kautta.
LähiTapiola Henkiyhtiön teettämää kyselyä hallinnoi CINT. Kysely on toteutettu internet-paneelilla ja siihen osallistui kaikkiaan 1012 vastaajaa. Vastaajat olivat iältään 18-65 –vuotiaita. Kysely on toteutettu syksyn 2019 aikana. Kyselyn virhemarginaali on +/- 3 prosenttiyksikköä.